Oman bakteerin kuvaus - 17.3.2002

Jyrki Turunen                                                                                                             17.3.2002

työselostus MIKRO 220

opiskelijanro:

012079087

Oman bakteerin kuvaus

1. Johdanto

Työn tarkoituksena on eristää ja tunnistaa jokin bakteeri. Oma näyte kylpyhuoneen viemäristä maanantaina 18.2.2002 n. klo 8.00.

2. Materiaalit ja menetelmät

Bakteerin eristäminen ja tunnistaminen sisälsi seuraavat vaiheet:

1. Puhdasviljelmän eristäminen s.27 (harjoitustyömoniste)

-          luonnossa mikrobit esiintyvät sekaviljelminä

-          kun halutaan tutkia yksittäisten organismien ominaisuuksia, ne on eristettävä puhdasviljelmäksi

-          pintanäyte alginaattivillatikkua käyttäen

2. Mikrobien ravintovaatimukset s.29 (harjoitustyömoniste)

-          mikrobien ravintovaatimukset ovat vaihtelevia

-          ravintoalustat voidaan jakaa kahteen ryhmään: synteettiset ja kompleksiset

-          valmistusvaiheet: aineiden punnitseminen, liuottaminen, pH:n tarkistus ja säätö, annostus, tulpittaminen ja sterilointi

3. Entsymaattiset reaktiot s.33 (harjoitustyömoniste)

-          elintoimintojen ylläpitäminen, kasvu ja lisääntyminen tapahtuvat entsyymien avulla

-          useimmat eksoentsyymit katalysoivat hydrolyyttisiä reaktioita

-          entsymaattisilla reaktioilla tärkeä sija mikrobien luonnehdinnassa ja identifioinnissa

4. Bakteerien antibiootti- ja sulfaherkkyys s.49 (harjoitustyömoniste)

-          antibioottiherkkyyden määrittäminen on jokapäiväinen kliininen ongelma

-          herkkyysmääritysmenetelmiä on useita

-          tavallisin on agar-diffuusio, tabletin ympärille syntyy estovyöhyke

5. Desinfektioaineiden tehokkuus s.51 (harjoitustyömoniste)

-          eri desinfektioaineet vaikuttavat mikrobeihin eri tavoin

-          toiset denaturoivat proteiineja, liuottavat solukalvon lipidejä, hapettavat tai sitoutuvat entsyymien SH-ryhmiin jne.

-          tutkitaan eri desinfektioaineiden vaikutusta omaan bakteeriin

3. Tulokset

1. Puhdasviljelmät: Eristetty ja jatkoviljelty seuraavat mikrobit:

J1= pyöreä vaalea pesäke

J2= pyöreä vaalea pesäke

J3= keltainen pesäke

Jatkoviljelyt osoittivat, että J1 ja J2 samoja bakteereja, jätetään J2 pois. Pintahajotukset J1 ja J3 bakteereista TGY-maljoille.

2. Mikrobien ravintovaatimukset tulokset:

Bakteeri	ravintoliemi	semisolidi eli puolijähmeä ravintoagar	ravinto-glukoosi- liemi	ravinto-hiivauute-liemi	glukoosi-suolaliemi
J1	+++	K	+++	+++	+
J3	+++	K	+++	+++	+

+++ hyvin samea            K kasvua, E ei kasvua

++   kohtalaisen samea

+     heikosti samea

-      ei sameutta

kontrollit puhtaita

3. Entsymaattiset reaktiot tulokset:

hapon

muo-dostus

glu-koo-sista

bak-teeri no.

tärk-kelyk-sen hydro-lyysi

pro-teo-lyysi

lipo-lyysi

nit-raatin pelkis-tys

avoin putki

suljettu putki

ener-gia-meta-bolia*

kaa-sun- muo-dos-tus

kata-laasi-testi

oksi-daasi -testi

Gram-reak-tio

solun muoto

J1

-

-

-

+

+

+

F

+

+

-

Gram-

sauva

J3

+

+

+

+

+

+

F

+

+

-

Gram+

kokki

* R = respiratiivinen

   F = fermentatiivinen

J1 = vaalea pesäke, pieni sauva, gram-negatiivinen

J3 = keltainen pesäke, pieni kokki, gram-positiivinen,

4. Bakteerien antibiootti- j a sulfaherkkyys tulokset:

organismi	antibiootti	tulos
J3 (gram+)	streptomysiini	1
	penisilliini	4
	sulfonamidi	2
	kloramfenikoli	2
	kanamysiini	1

herkkyysluokka	antibiootit	sulfa
herkkä (1)	³ 28 mm	³ 32 mm
kohtalaisen herkkä (2)	23-27 mm	24-31 mm
kohtalaisen resistentti (3)	15-22 mm	15-23 mm
resistentti (4)	£ 14 mm	£ 14 mm

Bakteeri on täysin resistentti käytetylle penisilliinille, tuottaa penisillinaasia. Muille bakteeri on herkkä tai kohtalaisen herkkä. Yleisesti gram-negatiiviset ovat resistenttejä penisilliinille ja suurin osa gram-positiivisista herkkiä.

5. Desinfektioaineiden tehokkuus

-          tulokset

organismi	desinfektioaine	aika/min 2,5	5	10	15	posit. kontrolli	negat. kontrolli
J3	Hibitane 1%	+	-	-	-
J3	fenoli 1%	+	+	+	+	+	-
J3	70% etanoli	+	+	-	-
J3	vetyperoksidi 3%	-	-	-	-

+ = kasvua, - = ei kasvua

4. Tulosten tarkastelu

Desinfektioaineista negatiivisena kontrollina oli vain fenoli, muut ryhmät tekivät muista kontrollit.

Organismi ei välitä 1%:sta konsentraatiosta fenolia mitään, kenties yli 1 prosentin konsentraation vaikutus olisi merkittävämpi.

Etanoli vaikuttaa vasta 5 minuutin jälkeen, vaikutus perustuu proteiinien denaturoitumiseen, mutta voi myös häiritä membraaneja ja liuottaa rasvakomponentteja. Suositeltu konsentraatio on 70%, mutta konsentraatiot välillä 60% ja 95% näyttävät tappavan yhtä tehokkaasti. Puhdas etanoli ei ole niin tehokas, koska denaturoituminen vaatii vettä.

Bakteeri tuhoutuu täysin vetyperoksidin vaikutuksesta, käytetyistä desinfektioaineista tehokkain. Vetyperoksidi hajoaa nopeasti katalaasin vaikutuksesta vedeksi ja kaasumaiseksi hapeksi. Hibitanella on toiseksi tehokkain estovaikutus, kloorilla on aina hyvä vaikutus elämää tuhoavasti.

Tärkeimpiä tehdyistä testeistä olivat entsymaattiset testit ja gram-värjäys.

Päälähtökohtana bakteerin tunnistamisessa voidaan pitää sen gram-värjäys tulosta, jonka jälkeen aletaan tutkimaan entsyymitestien tuloksia ja pesäkkeen ulkonäköä, myös bakteerin metabolia on olennainen.

J1 bakteerin osalta päädyin Escherichia coli bakteeriin. Pesäkkeet olivat maljalla vaaleita ja kiiltäviä. Gram-värjäys osoitti sen olevan gram-negatiivinen ja mikroskopointi paljasti sen pieneksi sauvaksi, toisaalta bakteeri saattaisi olla myös samaan ryhmään kuuluva Enterobacter aerogenes. Asian varmistamiseksi tulisi tehdä jatkotestejä.

J3 bakteeri oli pieni gram-positiivinen kokki, jonka pesäkkeet olivat maljalla keltaisia. Bakteeri on resistentti penisillinille. Muille antibioottitestissä käytetyille antibiooteille bakteeri on herkkä tai kohtalaisen herkkä. Yleisesti gram-negatiiviset ovat resistenttejä penisilliinille ja suurin osa gram-positiivisista herkkiä. Bakteeri J3 kasvoi myöskin fenolissa eli se metaboloi sitä. Yleensä fenoli inhiboi gram-positiivisia bakteereja muttei gram-negatiivisia. Tuloksia tarkastellessa alkaisi herkästi epäilemään omaa työtään, mutta niin emme tee ja vedämme johtopäätöksiä näillä tiedoilla.

 Mikroskooppipreparaateissa oli diplokokkeja ja klustereita. Päädyin Staphylococcus aureus bakteeriin.

5. Kirjallisuus

Mikrobiologia 220 laboratorioharjoitukset: Helsingin yliopisto Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos 2002

Tortora, Funke, Case 2001. Microbiology an introduction: seventh edition

Teknologia - 6.4.2001

Jyrki Turunen                                                                                                               6.4.2001

Teknologia

012079087

LIHA 016: Ympäristölainsäädäntö ja yritysten omat ympäristöjärjestelmät, molemmat tarpeellisia vai päällekkäisyyttä?

Ympäristölainsäädäntö sanelee ne ehdot joiden mukaan ihmisten, yritysten ym. täytyy laillisen edesvastuun uhalla toimia. Yrityksen ympäristöjärjestelmä sanelee myös muun ympäristöpolitiikan, josta nähdään kuinka yritys välittää yleisestä mielipiteestä ja yritykselle tärkeistä sidosryhmistä ja heidän mielipiteistään. Ympäristöpolitiikassa yritys asettaa sitoumuksia, joiden mukaan se toimii ja myös rohkaisee liikekumppaneitaan käyttämään ympäristöjärjestelmää. Toisaalta voi olla, että sidosryhmät muodostuvat sen mukaisiksi mitä politiikkaa yritys harrastaa.

Ympäristöjärjestelmässä ei toimita virheellisten muistikuvien vaan kirjoitetun tiedon varassa (vastuusuhteet, työohjeet, menettelyt ym.). Se on työkalu, jota tarvitaan yrityksen ympäristöpolitiikasta päättämiseen ja sen toimeenpanoon. Tarvittaessa on pystyttävä todistamaan toiminnan ympäristöystävällisyys ja näitä osa-alueita parantaessaan yritys tarvitsee toimivan ja jatkuvaan kehittämiseen pystyvän ympäristöjärjestelmän. Tämä ei tarkoita sitä, että toimitaan vain sokeasti lakiin tuijottaen vaan on pyrittävä toimimaan myös eettisesti oikein vallitsevissa olosuhteissa. Toki laillakin on usein eettiset perustelut, mutta eivät aina välttämättä riittävän kattavat, että voitaisiin toimia ainoastaan näiden varassa.

Yritykselle on myös taloudellista hyötyä ympäristövaikutuksien tunnistamisesta ja muutenkin onnistuneesta suunnittelusta. Näitä hyötyjä voivat olla mm. alentuneet jätekustannukset ja kuluttajien luottamus yrityksen tuotteisiin. Päällekkäisyyttä lain ja ympäristöjärjestelmien kohdalla siis on, mutta ne tukevat toisiaan ja ovat näin ollen tarpeellisia.