Kansalaisvaikuttaminen

Jyrki Turunen Sivu 1 3.1.2008
Vaikuta.Nyt etätehtävät 1. jakso: Kansalaisvaikuttaminen
II Miksi ihminen haluaa vaikuttaa?
(pohdi yleisiä ja omia motiivejasi)
”Halun lisäksi tarvitaan realismia, kykyä, kypsyyttä, kokemusta ja ripaus narsismia.
Valta on monimutkainen kysymys. Ei voi koskaan sanoa, onko valta hyvästä tai pahasta, vaan kyse on aina siitä, miten sitä käytetään. Pohjimmiltaan lähdetään aina liikkeelle motivaatiosta: miksi valtaa halutaan? Entä miten motivaatio kanavoituu vallankäytössä(http://www.ekonomilehti.com/juttu.asp?i=1281&p=258&c=261)?”

Yllä oleva teksti on suora lainaus ekonomilehdestä. Tämä on ns. omaa tekstiäni, tosin ympäristö, jossa elän on vaikuttanut ajatuksiini, joten voiko omia ajatuksia edes olla olemassa? Yksinkertaistettuna vaikuttamisen taustalla ovat ajatukset siitä, mikä on hyvää tai pahaa ja mikä on oikein ja väärin. Laki asettaa vaikuttamiselle eräitä reunaehtoja, tosin näihinkin voidaan vaikuttaa vaikuttamalla lakeihin. Kysymys siitä millaista hyötyä itse kukin hakee lakien muutoksista on esitettävä. Siis: Millaista hyötyä itse kukin hakee lakien muutoksista?

Ihminen haluaa siis vaikuttaa saadakseen aikaan muutosta. Samaan aikaan vaaditaan pysyvyyttä; saavutetuista eduista ei voida luopua. Halutaan siis lisää. Että mitäkö? Tietenkin oikeudenmukaisempaa maailmaa. Tällä sivuan myös käsitettä laki, koska lait eivät ole vieläkään täydellisiä eivät lait siis voi antaa suoraa vastausta muutoksen hakuun. On kuitenkin olemassa lakeja joiden noudattamatta jättämisestä ei ole säädettyä rangaistusta. Kolikolla on tietenkin myös kääntöpuolensa ks. laki ja rangaistus. Lakikokoelmasta ei myöskään voi tulla täydellistä niin kauan kuin haetaan muutosta. Politiikkaako?

Itse haluan vaikuttaa asioihin kuten omistusoikeus. Tässä haluan pysyvyyttä, en ole valmis antamaan toisille ilmaiseksi sitä minkä olen työlläni ja rahoillani ansainnut. ”Ei vettä rantaa rakkaampaa”. Kuitenkaan tätä ei pidä sekoittaman hyväntekeväisyyteen; kolehti yms. Näihin luovutan aina silloin tällöin pienen summan rahaa tms. uskoen sen päätyvän hyvään tarkoitukseen eri kehityskohteissa. Toisinaan raha voi kulua myös saavutetun ylläpitämiseen tms. olosuhdemuutosten vuoksi. Vaikuttamista kaikki tyynni.

Omat motiivini eivät ko. asioissa välttämättä poikkea kovinkaan paljon toisten vastaavista. Tämän lisäksi haluan tietenkin tehdä jotain omaa, oli se talo, väitöskirja tai mitä hyvänsä mukana on ripaus narsismia, vaikka saavutettu hyöty olisikin yhteiskunnallisesti suurempi kuin omalle itselle hankittu. Ihminen voi asua majassa, mutta haluaa omakotitalon. Tällä on ainakin aluetaloudellista vaikutusta.

Väitöskirja voi taas vaikuttaa asioihin joita ei välttämättä muita kanavia pitkin ole mahdollista yksittäisen ihmisen saavuttaa. Olkoonkin että väitöskirjaprojekti on harvoin pelkästään yhden ihmisen saavutusta vaan myös ryhmätyötä, että eräänlaista jatkumoa jo saavutetulle työlle. Toisinaan kysymyksessä voi olla myös hyväntekeväisyys: halusi sitä tai ei. Parhaimmillaan elinkeinojen säilymistä, kehittymistä tai jopa uuden innovatiivisen elinkeinon löytäminen. Elinkeinolla tarkoitan mitä ihminen tekee työkseen (suppea selitys).

Miksi haluaisin siis valtaa? Että voin olla vaikuttamassa.

Ekonomeja tarvitaan pitämään huolta rahoista; sijoittamaan, säästämään jne. Tässä syy että valititsin kirjoitukseni alkuun artikkelin ekonomilehdessä. Mutta voiko maailma elää rahan pyörittämisellä, pumpataan sitä markkinoille tai otetaan pois? Tämä perustuu liikkeelle panevaan voimaan. Kuka tunnistaa Igor Ansoff:n määrittelemät heikot signaalit?