Poliittinen kysymyskö?

"Lähettäjä: KIRJAAMO@okv.fi
Lähetetty: 15. joulukuuta 2008 7:45
Vastaanottaja: jyrki.turunen@elisanet.fi
Aihe: VS: Poliittinen kysymyskö?
Oheinen sähköpostinne on saapunut oikeuskanslerinvirastoon.
T: kirjaamo
-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Jyrki Turunen [mailto:jyrki.turunen@elisanet.fi]
Lähetetty: 13. joulukuuta 2008 9:26
Vastaanottaja: Eoa-Kirjaamo
Kopio: KIRJAAMO OKV
Aihe: Poliittinen kysymyskö?
"Poliisilla on velvollisuus ilmoittaa rikoksen uhriksi joutuneelle myös hänen mahdollisuudestaan hakea rikosvahinkolain nojalla korvausta valtion varoista rikoksesta aiheutuneesta henkilövahingosta, esinevahingosta tai muusta taloudellisesta vahingosta. Poliisi opastaa tarvittaessa myös korvauksen hakemisessa."
Poliisiksi esittäytynyt henkilö on todennut puhelimessa 3.12.2008 n. klo 9.30-10.00, että minun tulee tehdä rikosilmoitus yhdessä lakimiehen kanssa.
Olen ollut poliisiin yhteydessä neljän vuoden kuluessa, eikä poliisi ole alkanut kirjaamaan rikosilmoitusta. Itse en osaa sitä tehdä, enkä jaksa ottaa yhteyttä lakimieheen, koska en tiedä, kuka mahdollisesti olisi sopiva asiaani hoitamaan. Selkeästi ensimmäisenä olevaa kappaletta ei kuitenkaan ole tuotu esille, miksi? Jostain käsittämättömästä syystä asia on pyörinyt eri oikeusasteissa ja poliisissa, ainakin siitä lähtien kun soitin Suojelupoliisin vuonna 2004 tai 2005, jo sitä ennen oikeuskanslerilla ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Onko nyt niin, että joku käsittää, että tässä olisivat vastakkaisina osapuolina Suomi ja minä? Tämä ei ole mahdollista, koska me olemme Suomi. Asiat tulisi siis pystyä ratkaisemaan rauhanomaisesti keskuudessamme, näin ei nähtävästi asian laita kuitenkaan ole ja tarvitsemme oikeutetusta Euroopan Unionin muutoksenhakuelimiä, asian olen tuonut esille jo aiemmin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen huomannut, etteivät useatkaan asiat ole niin kuin meille täällä maalla on esitetty, vaan nähtävästi asioiden tulkinnalla on pyritty ja saatu poliittista tai muuta hyötyä. Kun olen lähtenyt ajamaan perustuslaillisia ja muita oikeudellisia etuuksiani, olen huomannut vastustuksen kiivauden. En kuitenkaan liene ainoa samassa tai samankaltaisessa tilanteessa oleva.
Esimerkiksi tiedotusvälineet ja entiset poliitikot esittävät asioita niin, että joku henkilö on politiikan ulkopuolella poistuttuaan jostakin poliittisesta tehtävästä. Olen huomannut, että tuollainen kielenkäyttö on vain sanahelinää, todellisuudessa emme vain voi keskittyä tekemään työtämme, vaan politiikat määräävät kuinka ja kuka saa mitäkin työtä tehdä, näinhän asia ei voi olla, että työt tulisivat tehdyiksi parhaalla mahdollisella ammattitaidolla. Työyhteisö perustuu aina yhteistyöhön ja työpaikalla vallitsevat erilaiset politiikat määräävät, missä työpaikan pullonkaula on.
Itse olen pyrkinyt tekemään työtä katsoen yrityksen missiota ja visiota, mikäli silloin ei työtään pysty tekemään, vika on joko noissa tai työpaikan tahtotilassa.
Olen useilta osin alkanut ymmärtää myös entisten presidenttien toimintaa, vaikka meille on aiemmin esitetty asioita eri näkökatsonnasta. Tuntuu siltä, että joku on yrittänyt tarkoituksellisesti johdatella asioita johonkin suuntaan. En tietenkään voi tietää asioiden todellista laitaa, muuten kuin sen kautta mitä henkilöt itse esittävät kirjoituksissaan ja kirjoissaan.
Jokin näkemys saataneen poliittisen historian ja nykyisyyden tutkimuksen kautta. Nämä ohjaavat väistämättä myös tulevaisuuttamme, joten on oltava erityisen varovainen tehtyjen tulkintojen suhteen. Nähtävästi emme kuitenkaan tule toimeen ilman hyviä kahdenvälisiä suhteita tai yhteyksiä eri osapuoliin, myös Euroopan Unionin jäsenyys vaikuttaa perustellulta. Kun äänestin aikoinani unionin jäsenyydestä käytettävissä oleva tieto oli hyvin seikkaperäistä ja kuten aina, päätökseen vaikutti intuitio. Huomion arvoista on myös se, etten ollut kuullut presidentti Martti Ahtisaaresta mitään ennen hänen presidenttiehdokkuuttaan, vaikka seurasin politiikkaa enemmän kuin useimmat ikätoverini. Toisaalta tuolloin alueella tunnettu henkilö oli professori, poliitikko Keijo Korhonen. Hän siirtyi myöhemmin siis Arizonan yliopiston vierailevaksi professoriksi.
Olen alkanut pohtimaan kuka on seuraava minulle aiemmin täysin tuntematon henkilö, joka nousee politiikan vaikuttajaksi. Vai tuleeko sellaista? Tällä hetkellä nuoressa poliitikkosukupolvessa on useita sellaisia henkilöitä, merkittävissä tehtävissä puolueen kannalta. Mutta onko heissä presidenttiainesta, kuten Ahtisaaressa hänen noustuaan presidentiksi?
Ahtisaari sanoi televisiohaastattelussa säästyneensä Suomessa vallinneelta ajattelulta oltuaan ulkomailla. Itse olen huomannut, että olen säästynyt ajattelemiselta näihin päiviin saakka.
Emme siis todellisuudessa ole tienneet paljoakaan niistä ajatuksista tai tehtävistä, missä itsekukin poliitikko on toiminut. Äänestyspäätös on aina perustunut siihen pystyykö ehdokas luomaan itsestään luotettavan ja asianmukaisen kuvan koskien kyseistä vaalia. Tarkempaa poliittista analyysiä ehdokkaista tuskin on koskaan tehty. Nyt on kuitenkin herätty ajattelemaan ja huomaamaan asioiden todellisia ja eri puolia.
Asian ydinhän on siinä, että oikeusistuimet tekevät päätöksiä lain perusteella ja viranomaiset tulkitsevat omaan hyötynäkökohtaansa perustuen.
Tällöin yhetiskunta ei etene eikä kehity, vaan byrokratisoituu ja ihmisistä tulee uusavuttomia tai katkeroituneita.
Minähän sain kammiotakykardian (kesti aika pitkään, kylmähiki,
tiheälyöntisyys) tai vastaavan mennessäni TKK:lle, pysähdyin Dipolin pihalle autolla, joskus vuonna 2003 tms., joka tapauksessa asuin tuolloin siellä Keinulaudantiellä Kontulan ostarin vieressä. Mikäli minä selvittäisin asiaa, kävisin läpi potilastietoja sydänoireista kärsivistä, kyllä tässä jo uskoo, että joku teki/tekee tätä tahallisesti tai törkeää huolimattomuuttaan.
Nythän näitä rytmihäiriöitä on taas ollut enemmän. Lääkärissä kävin vasta myöhemmin Itäkeskuksessa ja sain ne masennuslääkkeet. Osaksi siksi en ole käynyt lääkärissä aiemmin, koska on vaikeaa tunnustaa itselleen, että minulle saattaisi tulla rytmihäiriö. Sen kokee jonkinasteiseksi vajavaisuudeksi, mitään elimellistä syytähän niihin ei ole löytynyt, joten kyseessä täytyy olla ympäristösyyt. Tästä vallinnee jo yksimielisyys.
Mutta tuntuu aika oudolta, että joku voi ja saa tehdä tuollaista. Kysymyshän on se, että olenko minä ainoa? Epäilen asiaa melko vahvasti, etten ole.
Mikäli uhreja on satoja tai jopa tuhansia asia merkittävyys on mielestäni melko suuri. Esim. sähkömagneettiseen kenttään saattaa joutua kuka hyvänsä ja ainoa mahdollisuus on turvata yhteiskunta,niin, ettei sellaisia pääse muodostumaan ihmisen rakentaman infrastruktuurin tai muun sellaisen kautta, on hyväksyttävä, että tarvitsemme osaamista ja uusia näkökulmia työelämässä ja sen kehittämisessä. Rikollisethan toimivat niin, etteivät välitä kanssaihmisistä tavoitellessaan hyötyä. Työväsymyksen ollessa kysymyksessä ihminen on vain niin väsynyt, ettei jaksa tai osaa väsymyksen takia huomioida kaikkia kanssaihmisiä (koska keskittyy tekemään työnsä), mutta ei pidä unohtaa, että näillä kanssaihmisillä on itselläänkin vastuu itsestään ja toisista. Ihmiset, jotka eivät eläessään ole kohdanneet todellisia vastoinkäymisiä saattavat persoonasta riippuen loukkaantua hyvin herkästi.
Toisaalta toiminta saattaa olla tietoista ja sitä hyödynnetään työuralla etenemisessä, jolloin työelämä vinoutuu.
Asia on poliisin tiedossa.
En vain ole näitä epäilyjä esittänyt, lähinnä, koska useat ihmiset edelleen pelkäävät leimautumista hulluksi, vaikka kysymyksessä olisi vain toisen osapuolen tietämättömyys, joka saattaa kääntyä jossakin vaiheessa epäilyksi, mikäli asiaa ei ymmärretä. Kun asia on näin tulee kiireellisten tehtävien lykkääminen yhteiskunnalle kalliiksi, sairauspoissaolojen jne. kautta. Tällä hetkellä ollaan jo tilanteessa, että kaikissa alkaa asumaan pieni poliitikko. Kuka tekee työt?
Terveisin,
Jyrki Turunen"

Lyhyen ajan näkökulmasta öljyalan suurten yritysten

 

Lähetetty: 27. joulukuuta 2010 19:33
Vastaanottaja: 'mikko.paatero@poliisi.fi'
Aihe: Tutkimusaihe

Tutkimusaiheen esittely

Lyhyen ajan näkökulmasta öljyalan suurten yritysten tulisi voimakkaasti pyrkiä estämään uusiutuviin energiavaroihin perustuvan tuotantoteknologian kehitystä. Valistunut asiakaskunta kuitenkin yhdistää omistajanäkökulman ja ympäristönäkökulman. Nämä on perinteisesti nähty tavoitteiltaan vastakkaisina. Omistajien tavoitteiden orjallinen toteuttaminen johtaa asiakkaiden tavoitteiden unohtamiseen ja siten pitkällä aikavälillä myös omistajien varallisuuden heikentymiseen (Saarnio A. ym., 2000). Venäjän talous nojaa tällä hetkellä suurelta osin energiaan. Energiasektori työllistää kuitenkin vain suunnilleen prosentin Venäjän koko työvoimasta. Asiantuntijoiden arvion mukaan Venäjän öljy- ja kaasuvarat riittävät enää vain 22 vuodeksi. Uusia investointeja tarvitaan nykyisillä öljykentillä ja myös tuotantokapasiteetti kaipaa modernisointia (Jakobson M., 2005). Suomi ja Venäjä eivät juuri kilpaile toistensa kanssa, vaan niiden taloudelliset rakenteet täydentävät toisiaan (Sitran raportteja 55). Muiden asioiden ollessa tasapainossa suuririskiset projektit ovat vähemmän kiinnostavia kuin pieniriskiset. Organisointi, rahoitus, markkinalähtöisyys sekä yritysten omistajien ja asiakkaiden rooli; kestävä kehitys.

Lähdeluettelo:

Jakobson, M. 2005. Tulevaisuus? Keuruu: Otava.

Saarnio, A. & Puttonen, V. & Eronen, A. 2000. Omistajalähtöinen johtaminen. Yritysjohto markkinoiden ristitulessa. Porvoo: WSOY.

Sitran raportteja 55. Ollus, S.-E. & Torvalds, N. (toim.) 2005. Kaupasta kumppanuuteen. Suomen Venäjä-talousstrategia. Helsinki: Edita Prima Oy.

Gender and food choices

Jyrki Turunen

Poster theme

FOCU

25.toukokuuta 2009

3. Gender and food choices

Results of the review indicate that seemingly “contradictory” results are often accurate reflections of social status differences within South Asia that create varying female health and nutritional outcomes (Miller B. D., 1997).

The literature on gender differentials in nutrition demonstrates that the calorie intake of females is generally as adequate as that of males at all ages. Female disadvantage in micronutrient intake is, however, frequent. Pregnant and lactating women are disadvantaged relative to both men and other women. In South Asia there is evidence that boys are advantaged over girls in food intake at some ages, but the evidence for male advantage in access to health care is far stronger (DeRose et. al. 2000).

Miller Barbara D. 1997, Social class, gender and intrahousehold food allocations to children in South Asia, Social Science & Medicine, Vol. 44 Issue 11, p1685

DeRose, Laurie F. Das, Maitreyi Millman, Sara R. 2000. Population & Development Review, Vol. 26 Issue 3, p517-547

Ruotsalaiset ovat kehittäneet geneettisesti muunnetun perunan EH92-527-1 (Amflora, BASF)

Biotekniikkalainsäädäntö

GMO avoin käyttö, soveltaminen kasveille (Sirpa Kärenlampi)

Jyrki Turunen

25. huhtikuuta 2009 13:39:42

Ruotsalaiset ovat kehittäneet geneettisesti muunnetun perunan EH92-527-1 (Amflora, BASF)

http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178620769736.htm

http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178620770040.htm

-          Mitä perunassa on muunnettu ja mitä muuntelulla on tarkemmin ottaen on saatu aikaan?

Perunaa on muunnettu tärkkelyspitoisuuden kohottamiseksi, on saatu aikaan korkeampi amylopektiini:amyloosisuhde. Amylopektiiniperunoita käytetään yleensä tärkkelyksentuottamiseen teollisiin tarpeisiin. Näin aikaansaadut geenimuunnellut perunat on tarkoitettu tärkkelyksen tuottamiseksi teollisiin tarkoituksiin.

-          Miten perunan turvallisuus ihmisille, eläimille ja ympäristölle on osoitettu?

Tieteellinen arviointi sisälsi perunaan lisätyn DNA:n tutkimisen, luonteen ja turvallisuuden tuotetun proteiinin suhteen, sekä toksikologialtaan, että allergisoivilta ominaisuuksiltaan. Lisäksi, vertailevaa analyysiä viljelyllisten ominaisuuksien, että koostumuksen, kuten myös turvallisuuden suhteen sekä ruuassa, että rehussa arvioitiin. Sekä ravitsemuksellinen, että ympäristönäkökohdat huomioon ottava riskiarviointi suoritettiin.

Riskinarviointi sisältää eläinten ruokintakokeista saadun datan analysoinnin. Kokeiden perusteella on todettu, että tärkkelyksen erottamisen jälkeen saadut sivutuotteet ovat yhtä turvallisia, kuin ei geenimuunnelluiden perunoiden prosessoinnista saatujen. Lisäksi on todettu, että GM –perunoiden mukulat eivät ole tarkoitettu ihmisten kulutettavaksi ruoassa.

-          Miksi EFSA on antanut lausunnon perunasta? Miksi EFSA on itse asiassa antanut siitä kaksi erillistä lausuntoa?

Kyseinen GM –peruna nostatti useiden jäsenvaltioiden piirissä kysymyksiä kansallisen arvioinnin jälkeen. Asian ollessa näin EU:n lainsäädäntö vaatii, että EFSA tekee lisäarvioinnin ja antaa lausunnon asiasta.

Lakiteknisistä syistä asiasta annettiin kaksi erillistä lausuntoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 pohjalta ja ilmoittaminen Direktiivin 2001/18/EY perusteella tehtiin erikseen.

- Direktiivin 2001/18 4. artiklan alakohdassa 2 on eräs velvoite. Miten arvelet sen koskevan tätä perunaa? Voit käyttää apuna seuraavaa lähdettä:

http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178620775641.htm

Kyseinen 4. artikla koskettaa tuotteen jäljitettävyyttä, alakohdan 2 perusteella  tuotteen vastaanottaville tahoille tulee toimittaa kirjallisena tieto siitä, että a) tuote sisältää muuntogeenisiä organismeja tai koostuu niistä, b) kyseisille muuntogeenisille organismeille 8 artiklan mukaisesti annettu (yksi tai useampi) yksilöllinen tunniste. Lisäksi 1999/468/EY.

Peruna sisältää nptII geenin, joka tekee perunasta antibioottiresistenssin mm. kanamysiinille. Biosidien markkinoille saattamisesta on säädetty turvallisen käytön osalta. Ympäristöriskien arvioinnin osalta tulee myös käyttää erityistä harkintaa.

- Minkälaisin argumentein Greenpeace on parhaillaan liikkeellä tätä perunaa vastaan? (googlaa) Ovatko argumentit mielestäsi perusteltuja huomioiden EFSA:n lausunnon?

Greenpeace argumentoi nptII geenin käyttöä kyseisessä perunassa, koska kyseisen geenin käytöllä perunassa saattaa olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön.

EFSA on todennut, että on erittäin epätodennäköistä, että kyseinen ominaisuus siirtyisi kasvisolusta bakteerisoluun. On kuitenkin perusteltua kantaa huolta antibioottiresistenttiys ominaisuuksien  ja argumentointi on suotavaa. Riskinarvioinnin tulee perustua tieteelliseen näyttöön ja riittävään varmuuteen, lisäksi EMEA on todennut mm. kanamysiinin olevan edelleen merkittävä antibiootti, joskin sen turhaa käyttöä tulisi välttää mm. sivuvaikutuksista johtuen.

-          Perunan hyväksymisestä äänestettiin neuvostossa 19.2.2008 äänten jakautuessa seuraavasti: puolesta 131 ääntä (10 jäsenvaltiota, ml. Suomi), vastaan 162 ääntä (13 jäsenvaltiota), äänestämästä pitäytyi 52 ääntä (4 jäsenvaltiota) (määräenemmistö = 255 ääntä ja 14 jäsenvaltiota). Minkälainen hyväksyntäprosessi on edeltänyt tätä äänestystä? Mitä äänestystulos merkitsee? Asiasta ei ole vieläkään tehty päätöstä suuntaan eikä toiseen. Miksi tällainen pitkä tuumaustauko? Mitä arvelet tapahtuvan seuraavaksi?

http://ec.europa.eu/environment/biotechnology/pdf/table4.pdf

Perunasta on pyydetty ja annettu lausuntoja riskinarvioinnin tekemiseksi, lisäksi lainsäädäntöä on nähtävästi asian edetessä uudistettu. Tietääkseni antibioottiresistenssin aiheuttavista geeneistä haluttaisiin luopua ja kansan mielipide on EU:ssa äänestystuloksen perusteella GMO:ta vastaan. Ilmeisesti asian hyväksymiseksi tarvittaisiin määräenemmistö. Ilmeisesti neuvosto palautti asian komissiolle. Ilmeisesti asiaan hankitaan lisätietoa, sekä puolesta, että vastaan.

Luulen, että ko. perunasta saatavien sivutuotteiden käyttö kielletään, sekä eläinten, että ihmisten ravitsemuksessa. Taustalla on halu luopua antibioottiresistenssin aiheuttavista geeneistä kasvien modifioinnissa tiettyjen ominaisuuksien suhteen. Antibioottien tehon heikkeneminen eräiden sairauksien torjunnassa, ja yleisesti ottaen on merkittävämpi kysymys, kuin yksittäisen geenimuunnellun perunan markkinoille saattaminen. Toisaalta on haettu tieteellistä näyttöä, jonka pohjalta arviointeja on tehty. Itse en kuitenkaan tiedä, mitä kyseinen peruna tulisi luonnossa kasvaessaan tai, joutuessaan ihmisten tai eläintenravitsemukseen aiheuttamaan. Riskit on arvioitu huomattavan pieniksi, mutta huomioitaessa bakteerien ja mikrobien suuri määrä maapallolla, on kuitenkin mahdollista myös, se, että antibioottiresistenttiyden siirtoa tapahtuisi kasvisoluista bakteerisoluun.

Aiheuttaako kyseinen peruna sitten antibioottiresistenttien kantojen muodostumista luontoon, vaikkei sitä käytettäisi ravitsemukseen. Tätä kautta antibioottien tehon laskua kuitenkin saattaisi tapahtua. Luonnossa kyseistä ominaisuutta kuitenkin jo esiintyy yleisesti, kysymys onkin, mikäli jotain on tehty vuosikaudet väärin, voidaanko väärin tekemistä jatkaa ja onko toimittu väärin? Toimijoiden tulee osoittaa haitattomuus, eikä päinvastoin. En oikeastaan osaa sanoa näin lyhyen tarkastelun pohjalta asiasta puolesta, enkä vastaan, mutta asian vastustajien argumentit ovat painavampia, hyödyt vastaan haitat. Samasta syystä asiassa lienee meneillään tuumaustauko, eikä asiaa saada ratkaistua ainakaan puolesta ilman vakuuttavia lisänäyttöjä.

Perunalla on pitkä tausta ja suuri merkitys ihmisten ravitsemuksessa ja herättänee myös siksi erityisiä tunteita ja mielipiteitä. Itse asiassa minun tulisi tutustua asiaan paljon perusteellisemmin, että uskaltaisin ottaa asiaan myönteisen kannan, lisäksi vastustajien argumentoinnin ollessa kohtuullisen hyvin perusteltua, vaikken Greenpeacesta erityisesti pidäkään, myönteistä kantaa on asiaan liittyviä perusteluja luettuaan vaikeampi hyväksi, kuin ilman erityistä tietoa. Tieto lisää tuskaa.