BET – Bioetiikka

BET – Bioetiikka

Kotiessee

Jyrki Turunen

25. kesäkuuta 2009

Luomu eettisempää kuin tavanomainen elintarviketuotanto?

Luonnonmukainen tuotanto on nimensä mukaisesti ympäristöön ja luonnonvaroihin sopeutuvan tuotannon kehittämisen lähtökohta. Esimerkiksi keinolannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen perustuu luonnonvarojen sopeutuvaan hoitamiseen sekä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyviin näkökohtiin. Luomu on siis tuotantokulttuuri, pikemminkin kuin vain tuotantojärjestelmä. Kulttuurisena valintana se korostaa ihmisen sopeutumista luonnon elämää ylläpitävän järjestelmän asettamiin ehtoihin, ja ihmisen kuulumista osana kaiken elollisen muodostamaan biologiseen yhteisöön (www.luomu.fi).

Kuluttajat kysyvät luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita yhä enemmän; tämä ilmiö on luomassa uudet markkinat maataloustuotteille (NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2092/91).  Tuotteet saatetaan markkinoille merkinnöin, joissa todetaan tai annetaan ostajan ymmärtää, että ne on tuotettu luonnonmukaisesti tai ilman synteettisiä kemiallisia tuotteita.

Kysymys on vaikea, vaikka tiedän luonnonmukaisen tuotannon kohdalla mikä on oikein ja väärin ja vaikka näyttää selvältä, että asia tulisi huomata, niin, silti sitä tulee perustella. Jälleen kerran käytännöllinen tieto ohittaa teoreettisen tiedon, mikä johtaa, että joudun käytännöllisellä tiedolla perustelemaan käsitystäni moraalista. Joudun siis rakentamaan yleisen moraaliperiaatteen, joka osaltaan kumoaa subjektiivista mielipidettäni asiasta, jolloin tästä yleisestä moraaliperiaatteesta itse asiassa syntyy subjektiivinen moraalikäsitykseni asiasta ja asia jää siis ratkaisematta. Asiaa ei kuitenkaan voi jättää ratkaisematta, koska se on jo olemassa. Hyväksyntää ratkaisulle täytyy hakea olemassa olevasta tiedosta, omasta aiemmasta moraalikäsityksestä ja omantunnon kautta.

Kysymys luomun eettisyydestä on monitahoinen, kuten ruokatuotantoon liittyvät kysymykset ovat, kysymys ei kuitenkaan ole eettisempi kuin esimerkiksi yhteiskunnalliseen tulonjakoon liittyvät ristiriidat. Asiat on jo ratkaistu, kuitenkin niihin haetaan jatkuvasti ratkaisua. Kysymys eettisyydestä on itse asiassa mieletön ja vastausta onkin haettava kunkin yhteiskunnan sen hetkisestä, menneestä ja tulevasta tilasta. Hyväksymmekö kaikki vaihtoehtoiset tulevaisuudet vai onko eettisempää muodostaa moraalisia näkökantoja ja periaatteita niihin liittyvissä kysymyksissä. Siis voimmeko muodostaa moraalisia näkökantoja moraaliin ja etiikkaan, sekä päinvastoin. Kyseessä on siis arvojen ja tosiasioiden välinen suhde, sekä moraalisten tosiasioiden olemassaolosta. Moraalimetafysiikka.

Perustelen otsikossa annettua kysymystä, piste kysymysmerkin sijaan tekee siitä väitteen. Objektiivisuus asiaa lähestyttäessä tekee sen mahdottomaksi vastata kysymykseen. Asia on nähtävästi ratkaistu luomalla uudet markkinat näille tuotteille. Kysymyksessä on kuitenkin asia, joka on ollut olemassa ennen tavanomaista maataloustuotantoa tai tehomaataloutta. Maataloustuotannon kehittyminen on kuitenkin luonut pohjan nykyiselle sivistykselle, joka puolestaan luo pohjan kulttuuriselle valinnalle luomutuotannon puolesta. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, johtuen luonnon monimuotoisuudesta, johon myös ihminen ulkopuolisine toimintoineen kuuluu. Asia jää väistämättä sille tasolle, ettei asian selityksissä saada sellaista tarkkuutta, että kaikki tulisi avatuksi. Yksi lause kertoo asiasta kaiken, mutta toinen lause vaatii selitystä tuekseen.

Otsikon alla olevissa lainauksissa on käsitelty asian luonnetta, johon en ratkaisua voi kirjoittaa. En vain pysty, koska tosiasiat ovat niin vahvoja, etten pysty luomaan yleistä moraalisäännöstä asiaan. Todettakoon, etten myöskään halua ajatella asiaa ilman, että luonnonmukaista tuotantoa tuettaisiin ja pidettäisi yllä. Ensimmäisessä kappaleessa kysymykseen on tuotu sanana järjestelmä. Toisessa kappaleessa järjestelmä on luomassa uudet markkinat näille maataloustuotteille. Kun asiaan on tuotu näin hyvät perustelut voimme pitää luonnonmukaista tuotantoa eettisempänä valintana, kuin tavanomaista maataloustuotantoa, jolla ymmärretään kemiallisin torjunta-ainein ja lannoittein tuotettuja maataloustuotteita.

Luentomateriaalissa esiin tulleeseen kysymykseen sanasta ”ethics” (Michael S. Gazzaniga: The Ethical Brain), niin miksi se on monikossa? Emme pysty vastaamaa esitettyyn kysymykseen mikäli on vain yksi etiikka. Etiikan tutkiminen on jatkuva prosessi ja etiikka voi olla yksi ja sama vain tietyllä ajanhetkellä. Olemme kuitenkin luoneet eettisen säännöstön, joka ohjaa moraaliamme ja luo pysyvyyttä eettiseen keskusteluun. Toisaalta lopullista ratkaisua ei toistaiseksi ole saavutettu, eikä ihmisikä siihen taida riittää. Tämäkin on todettu luontomateriaalissa, eettiset ongelmat synnyttävät päätöksenteon ongelmia – emme pysty päättää yksimielisesti sitä, mikä on oikea tapa toimia. Joku siis päättää, jotakin.

Jotta kaksi sivua tulisi täyteen, päätän, että luonnonmukainen tuotanto on tehomaataloutta eettisempää, eikä ainakaan vähemmän eettistä kuin tavanomainen viljely. Valinta jonkun viljelymuodon välillä ei sulje pois moraalisia ongelmia ja oikeutta hakea niihin eettisesti kestävää ratkaisua. Muuttamalla paikallisia tuotantomuotoja emme pysty ratkaisemaan tuotantomenetelmien vahvuuksia tai rajoituksia. Mielestäni tämä oikeuttaa luonnonmukaiseen tuotantomuotoon, missä se on rajoituksilta mahdollista.

Lähteet:

BET –luennot 2009