Gender and food choices

Jyrki Turunen

Poster theme

FOCU

25.toukokuuta 2009

3. Gender and food choices

Results of the review indicate that seemingly “contradictory” results are often accurate reflections of social status differences within South Asia that create varying female health and nutritional outcomes (Miller B. D., 1997).

The literature on gender differentials in nutrition demonstrates that the calorie intake of females is generally as adequate as that of males at all ages. Female disadvantage in micronutrient intake is, however, frequent. Pregnant and lactating women are disadvantaged relative to both men and other women. In South Asia there is evidence that boys are advantaged over girls in food intake at some ages, but the evidence for male advantage in access to health care is far stronger (DeRose et. al. 2000).

Miller Barbara D. 1997, Social class, gender and intrahousehold food allocations to children in South Asia, Social Science & Medicine, Vol. 44 Issue 11, p1685

DeRose, Laurie F. Das, Maitreyi Millman, Sara R. 2000. Population & Development Review, Vol. 26 Issue 3, p517-547

Ruotsalaiset ovat kehittäneet geneettisesti muunnetun perunan EH92-527-1 (Amflora, BASF)

Biotekniikkalainsäädäntö

GMO avoin käyttö, soveltaminen kasveille (Sirpa Kärenlampi)

Jyrki Turunen

25. huhtikuuta 2009 13:39:42

Ruotsalaiset ovat kehittäneet geneettisesti muunnetun perunan EH92-527-1 (Amflora, BASF)

http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178620769736.htm

http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178620770040.htm

-          Mitä perunassa on muunnettu ja mitä muuntelulla on tarkemmin ottaen on saatu aikaan?

Perunaa on muunnettu tärkkelyspitoisuuden kohottamiseksi, on saatu aikaan korkeampi amylopektiini:amyloosisuhde. Amylopektiiniperunoita käytetään yleensä tärkkelyksentuottamiseen teollisiin tarpeisiin. Näin aikaansaadut geenimuunnellut perunat on tarkoitettu tärkkelyksen tuottamiseksi teollisiin tarkoituksiin.

-          Miten perunan turvallisuus ihmisille, eläimille ja ympäristölle on osoitettu?

Tieteellinen arviointi sisälsi perunaan lisätyn DNA:n tutkimisen, luonteen ja turvallisuuden tuotetun proteiinin suhteen, sekä toksikologialtaan, että allergisoivilta ominaisuuksiltaan. Lisäksi, vertailevaa analyysiä viljelyllisten ominaisuuksien, että koostumuksen, kuten myös turvallisuuden suhteen sekä ruuassa, että rehussa arvioitiin. Sekä ravitsemuksellinen, että ympäristönäkökohdat huomioon ottava riskiarviointi suoritettiin.

Riskinarviointi sisältää eläinten ruokintakokeista saadun datan analysoinnin. Kokeiden perusteella on todettu, että tärkkelyksen erottamisen jälkeen saadut sivutuotteet ovat yhtä turvallisia, kuin ei geenimuunnelluiden perunoiden prosessoinnista saatujen. Lisäksi on todettu, että GM –perunoiden mukulat eivät ole tarkoitettu ihmisten kulutettavaksi ruoassa.

-          Miksi EFSA on antanut lausunnon perunasta? Miksi EFSA on itse asiassa antanut siitä kaksi erillistä lausuntoa?

Kyseinen GM –peruna nostatti useiden jäsenvaltioiden piirissä kysymyksiä kansallisen arvioinnin jälkeen. Asian ollessa näin EU:n lainsäädäntö vaatii, että EFSA tekee lisäarvioinnin ja antaa lausunnon asiasta.

Lakiteknisistä syistä asiasta annettiin kaksi erillistä lausuntoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 pohjalta ja ilmoittaminen Direktiivin 2001/18/EY perusteella tehtiin erikseen.

- Direktiivin 2001/18 4. artiklan alakohdassa 2 on eräs velvoite. Miten arvelet sen koskevan tätä perunaa? Voit käyttää apuna seuraavaa lähdettä:

http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178620775641.htm

Kyseinen 4. artikla koskettaa tuotteen jäljitettävyyttä, alakohdan 2 perusteella  tuotteen vastaanottaville tahoille tulee toimittaa kirjallisena tieto siitä, että a) tuote sisältää muuntogeenisiä organismeja tai koostuu niistä, b) kyseisille muuntogeenisille organismeille 8 artiklan mukaisesti annettu (yksi tai useampi) yksilöllinen tunniste. Lisäksi 1999/468/EY.

Peruna sisältää nptII geenin, joka tekee perunasta antibioottiresistenssin mm. kanamysiinille. Biosidien markkinoille saattamisesta on säädetty turvallisen käytön osalta. Ympäristöriskien arvioinnin osalta tulee myös käyttää erityistä harkintaa.

- Minkälaisin argumentein Greenpeace on parhaillaan liikkeellä tätä perunaa vastaan? (googlaa) Ovatko argumentit mielestäsi perusteltuja huomioiden EFSA:n lausunnon?

Greenpeace argumentoi nptII geenin käyttöä kyseisessä perunassa, koska kyseisen geenin käytöllä perunassa saattaa olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön.

EFSA on todennut, että on erittäin epätodennäköistä, että kyseinen ominaisuus siirtyisi kasvisolusta bakteerisoluun. On kuitenkin perusteltua kantaa huolta antibioottiresistenttiys ominaisuuksien  ja argumentointi on suotavaa. Riskinarvioinnin tulee perustua tieteelliseen näyttöön ja riittävään varmuuteen, lisäksi EMEA on todennut mm. kanamysiinin olevan edelleen merkittävä antibiootti, joskin sen turhaa käyttöä tulisi välttää mm. sivuvaikutuksista johtuen.

-          Perunan hyväksymisestä äänestettiin neuvostossa 19.2.2008 äänten jakautuessa seuraavasti: puolesta 131 ääntä (10 jäsenvaltiota, ml. Suomi), vastaan 162 ääntä (13 jäsenvaltiota), äänestämästä pitäytyi 52 ääntä (4 jäsenvaltiota) (määräenemmistö = 255 ääntä ja 14 jäsenvaltiota). Minkälainen hyväksyntäprosessi on edeltänyt tätä äänestystä? Mitä äänestystulos merkitsee? Asiasta ei ole vieläkään tehty päätöstä suuntaan eikä toiseen. Miksi tällainen pitkä tuumaustauko? Mitä arvelet tapahtuvan seuraavaksi?

http://ec.europa.eu/environment/biotechnology/pdf/table4.pdf

Perunasta on pyydetty ja annettu lausuntoja riskinarvioinnin tekemiseksi, lisäksi lainsäädäntöä on nähtävästi asian edetessä uudistettu. Tietääkseni antibioottiresistenssin aiheuttavista geeneistä haluttaisiin luopua ja kansan mielipide on EU:ssa äänestystuloksen perusteella GMO:ta vastaan. Ilmeisesti asian hyväksymiseksi tarvittaisiin määräenemmistö. Ilmeisesti neuvosto palautti asian komissiolle. Ilmeisesti asiaan hankitaan lisätietoa, sekä puolesta, että vastaan.

Luulen, että ko. perunasta saatavien sivutuotteiden käyttö kielletään, sekä eläinten, että ihmisten ravitsemuksessa. Taustalla on halu luopua antibioottiresistenssin aiheuttavista geeneistä kasvien modifioinnissa tiettyjen ominaisuuksien suhteen. Antibioottien tehon heikkeneminen eräiden sairauksien torjunnassa, ja yleisesti ottaen on merkittävämpi kysymys, kuin yksittäisen geenimuunnellun perunan markkinoille saattaminen. Toisaalta on haettu tieteellistä näyttöä, jonka pohjalta arviointeja on tehty. Itse en kuitenkaan tiedä, mitä kyseinen peruna tulisi luonnossa kasvaessaan tai, joutuessaan ihmisten tai eläintenravitsemukseen aiheuttamaan. Riskit on arvioitu huomattavan pieniksi, mutta huomioitaessa bakteerien ja mikrobien suuri määrä maapallolla, on kuitenkin mahdollista myös, se, että antibioottiresistenttiyden siirtoa tapahtuisi kasvisoluista bakteerisoluun.

Aiheuttaako kyseinen peruna sitten antibioottiresistenttien kantojen muodostumista luontoon, vaikkei sitä käytettäisi ravitsemukseen. Tätä kautta antibioottien tehon laskua kuitenkin saattaisi tapahtua. Luonnossa kyseistä ominaisuutta kuitenkin jo esiintyy yleisesti, kysymys onkin, mikäli jotain on tehty vuosikaudet väärin, voidaanko väärin tekemistä jatkaa ja onko toimittu väärin? Toimijoiden tulee osoittaa haitattomuus, eikä päinvastoin. En oikeastaan osaa sanoa näin lyhyen tarkastelun pohjalta asiasta puolesta, enkä vastaan, mutta asian vastustajien argumentit ovat painavampia, hyödyt vastaan haitat. Samasta syystä asiassa lienee meneillään tuumaustauko, eikä asiaa saada ratkaistua ainakaan puolesta ilman vakuuttavia lisänäyttöjä.

Perunalla on pitkä tausta ja suuri merkitys ihmisten ravitsemuksessa ja herättänee myös siksi erityisiä tunteita ja mielipiteitä. Itse asiassa minun tulisi tutustua asiaan paljon perusteellisemmin, että uskaltaisin ottaa asiaan myönteisen kannan, lisäksi vastustajien argumentoinnin ollessa kohtuullisen hyvin perusteltua, vaikken Greenpeacesta erityisesti pidäkään, myönteistä kantaa on asiaan liittyviä perusteluja luettuaan vaikeampi hyväksi, kuin ilman erityistä tietoa. Tieto lisää tuskaa.

BET – Bioetiikka

BET – Bioetiikka

Kotiessee

Jyrki Turunen

25. kesäkuuta 2009

Luomu eettisempää kuin tavanomainen elintarviketuotanto?

Luonnonmukainen tuotanto on nimensä mukaisesti ympäristöön ja luonnonvaroihin sopeutuvan tuotannon kehittämisen lähtökohta. Esimerkiksi keinolannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden käytöstä pidättäytyminen perustuu luonnonvarojen sopeutuvaan hoitamiseen sekä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyviin näkökohtiin. Luomu on siis tuotantokulttuuri, pikemminkin kuin vain tuotantojärjestelmä. Kulttuurisena valintana se korostaa ihmisen sopeutumista luonnon elämää ylläpitävän järjestelmän asettamiin ehtoihin, ja ihmisen kuulumista osana kaiken elollisen muodostamaan biologiseen yhteisöön (www.luomu.fi).

Kuluttajat kysyvät luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita yhä enemmän; tämä ilmiö on luomassa uudet markkinat maataloustuotteille (NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2092/91).  Tuotteet saatetaan markkinoille merkinnöin, joissa todetaan tai annetaan ostajan ymmärtää, että ne on tuotettu luonnonmukaisesti tai ilman synteettisiä kemiallisia tuotteita.

Kysymys on vaikea, vaikka tiedän luonnonmukaisen tuotannon kohdalla mikä on oikein ja väärin ja vaikka näyttää selvältä, että asia tulisi huomata, niin, silti sitä tulee perustella. Jälleen kerran käytännöllinen tieto ohittaa teoreettisen tiedon, mikä johtaa, että joudun käytännöllisellä tiedolla perustelemaan käsitystäni moraalista. Joudun siis rakentamaan yleisen moraaliperiaatteen, joka osaltaan kumoaa subjektiivista mielipidettäni asiasta, jolloin tästä yleisestä moraaliperiaatteesta itse asiassa syntyy subjektiivinen moraalikäsitykseni asiasta ja asia jää siis ratkaisematta. Asiaa ei kuitenkaan voi jättää ratkaisematta, koska se on jo olemassa. Hyväksyntää ratkaisulle täytyy hakea olemassa olevasta tiedosta, omasta aiemmasta moraalikäsityksestä ja omantunnon kautta.

Kysymys luomun eettisyydestä on monitahoinen, kuten ruokatuotantoon liittyvät kysymykset ovat, kysymys ei kuitenkaan ole eettisempi kuin esimerkiksi yhteiskunnalliseen tulonjakoon liittyvät ristiriidat. Asiat on jo ratkaistu, kuitenkin niihin haetaan jatkuvasti ratkaisua. Kysymys eettisyydestä on itse asiassa mieletön ja vastausta onkin haettava kunkin yhteiskunnan sen hetkisestä, menneestä ja tulevasta tilasta. Hyväksymmekö kaikki vaihtoehtoiset tulevaisuudet vai onko eettisempää muodostaa moraalisia näkökantoja ja periaatteita niihin liittyvissä kysymyksissä. Siis voimmeko muodostaa moraalisia näkökantoja moraaliin ja etiikkaan, sekä päinvastoin. Kyseessä on siis arvojen ja tosiasioiden välinen suhde, sekä moraalisten tosiasioiden olemassaolosta. Moraalimetafysiikka.

Perustelen otsikossa annettua kysymystä, piste kysymysmerkin sijaan tekee siitä väitteen. Objektiivisuus asiaa lähestyttäessä tekee sen mahdottomaksi vastata kysymykseen. Asia on nähtävästi ratkaistu luomalla uudet markkinat näille tuotteille. Kysymyksessä on kuitenkin asia, joka on ollut olemassa ennen tavanomaista maataloustuotantoa tai tehomaataloutta. Maataloustuotannon kehittyminen on kuitenkin luonut pohjan nykyiselle sivistykselle, joka puolestaan luo pohjan kulttuuriselle valinnalle luomutuotannon puolesta. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, johtuen luonnon monimuotoisuudesta, johon myös ihminen ulkopuolisine toimintoineen kuuluu. Asia jää väistämättä sille tasolle, ettei asian selityksissä saada sellaista tarkkuutta, että kaikki tulisi avatuksi. Yksi lause kertoo asiasta kaiken, mutta toinen lause vaatii selitystä tuekseen.

Otsikon alla olevissa lainauksissa on käsitelty asian luonnetta, johon en ratkaisua voi kirjoittaa. En vain pysty, koska tosiasiat ovat niin vahvoja, etten pysty luomaan yleistä moraalisäännöstä asiaan. Todettakoon, etten myöskään halua ajatella asiaa ilman, että luonnonmukaista tuotantoa tuettaisiin ja pidettäisi yllä. Ensimmäisessä kappaleessa kysymykseen on tuotu sanana järjestelmä. Toisessa kappaleessa järjestelmä on luomassa uudet markkinat näille maataloustuotteille. Kun asiaan on tuotu näin hyvät perustelut voimme pitää luonnonmukaista tuotantoa eettisempänä valintana, kuin tavanomaista maataloustuotantoa, jolla ymmärretään kemiallisin torjunta-ainein ja lannoittein tuotettuja maataloustuotteita.

Luentomateriaalissa esiin tulleeseen kysymykseen sanasta ”ethics” (Michael S. Gazzaniga: The Ethical Brain), niin miksi se on monikossa? Emme pysty vastaamaa esitettyyn kysymykseen mikäli on vain yksi etiikka. Etiikan tutkiminen on jatkuva prosessi ja etiikka voi olla yksi ja sama vain tietyllä ajanhetkellä. Olemme kuitenkin luoneet eettisen säännöstön, joka ohjaa moraaliamme ja luo pysyvyyttä eettiseen keskusteluun. Toisaalta lopullista ratkaisua ei toistaiseksi ole saavutettu, eikä ihmisikä siihen taida riittää. Tämäkin on todettu luontomateriaalissa, eettiset ongelmat synnyttävät päätöksenteon ongelmia – emme pysty päättää yksimielisesti sitä, mikä on oikea tapa toimia. Joku siis päättää, jotakin.

Jotta kaksi sivua tulisi täyteen, päätän, että luonnonmukainen tuotanto on tehomaataloutta eettisempää, eikä ainakaan vähemmän eettistä kuin tavanomainen viljely. Valinta jonkun viljelymuodon välillä ei sulje pois moraalisia ongelmia ja oikeutta hakea niihin eettisesti kestävää ratkaisua. Muuttamalla paikallisia tuotantomuotoja emme pysty ratkaisemaan tuotantomenetelmien vahvuuksia tai rajoituksia. Mielestäni tämä oikeuttaa luonnonmukaiseen tuotantomuotoon, missä se on rajoituksilta mahdollista.

Lähteet:

BET –luennot 2009