Arkielämän ympäristöpolitiikka

Nicholas Sternin mukaan hallitusten täytyy käyttää satoja miljardeja puntia niin sanottuihin vihreisiin investointeihin ympäri maailmaa. Näin taloudellinen laskusuhdanne saataisiin käännettyä nousujohdannaiseksi ja myös ilmastonmuutos pysäytetyksi. Huolimatta käytetystä valuutasta puhutaan joka tapauksessa siis vähintään sadoista miljardeista euroista globaalilla tasolla. ”Rikkaiden teollisuusmaiden tulisi näyttää mallia vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 %:ia vuoteen 2050 tultaessa”[3]. Näin siis Lordi Stern, vertailukohtanaan hän käyttää vuotta 1990. Keinoiksi Sternin tiimi esittää mm. asuintalojen eristämistä, uusiutuvan energian lisäämistä ja liikenteen suuntaamista ympäristöystävällisempään suuntaan.
Ympäristöongelma on rakentunut jo pidemmän ajan kuluessa ja vaikuttaa meihin tavallisiin kuluttajiin mm. asuintalojen remonttien tai hehkulamppujen vaihdon tullessa ajankohtaiseksi. Tavallista kuluttajaa on helpointa ohjata ympäristöystävälliseen suuntaan hinnoittelemalla tuotteet niin, että ympäristöä säästävät tuotteet ovat edullisempia. Eräs toinen mahdollisuus on lopettaa energiaa paljon kuluttavia tuotantolinjoja ja korvata niitä vähemmän kuluttavilla. Lisäksi lisäämällä materiaalien kierrätystä ja myös tekemällä tuotteista pitkäikäisempiä saadaan resursseja vähennettyä kulutustuotteiden osalta. Työttömyys ja palkkojen aleneminen ovat myös tekijöitä, jotka ajavat vähentämään kulutusta ja ostamaan edullisempia tuotteita. Kulutusta saatetaan karsia rajustikin, jolloin työpaikkojen vähenemisen kautta resurssien tarve entisestään alenee. Toisaalta kulutus saattaa muuttaa muotoaan ja aiheuttaa sosiaalisen ja kulttuurisen tasapainon muutosta. Radikaalit näkemykset uskovat teollisen yhteiskunnan tuhoon, mutta maltillisemmilla näkemyksillä on pyrkimyksenä vaihtoehtoiset hyvinvoinnin muodot.
Globaalilla tasolla ihmisten elämään vaikuttavat useat ilmiöt, kuten tulvat, myrskyt ja ruuan tuotantoon liittyvät ongelmat, kuten kuivuus. Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää ihmisten altistusta maataloudesta tuleville kontaminaatiolähteille [4]. Beringin merestä otetuista merivesinäytteistä mitatut organoklooripestisidien pitoisuudet olivat aiemmin raportoituihin pitoisuuksiin nähden oleellisesti alhaisemmat kuin menneinä vuosikymmeninä [5]. Ympäristökysymyksiä on mahdollista ratkoa hallitusten välillä käytävillä neuvotteluilla ja lisäämällä mm. kehitysyhteistyöhön ja luontoa säästävien menetelmien kehittämiseen käytettäviä resursseja.

3. http://www.guardian.co.uk/environment/2009/feb/11/stern-climate-change
4. Boxall A.B.A., et. al. 2009. Impacts of Climate change on Indirect Human Exposure to Pathogens and Chemicals from Agriculture. Environmental health perspectives. Vol. 117. No 4. April 2009.
5. Yao Zi-wei, et. al. 2000. Distribution of organochlorine pesticides in seawater of the Bering and Chukchi Sea. Environmental pollution. Vol. 116. No 1. p. 49-56. 2002.